Ah, uusi Ensiferumin levy jytää korvissa! Miekat heiluu ja porukkaa lakoaa! Oi kun nyt pääsiskin jonnekin kauas kauas pois! Heiluttaan sitä ihan oikeeta teräksistä  miekkaa, eikä sitä mitä Laksa tässä vaiheessa ajattelee...

Siis se typeryyden määrä mihin oon viime aikoina törmänny ihan omasta ja erityisesti muiden puolesta on IHAN KÄSITTÄMÄTÖNTÄ. Olen alkanut pikkuhiljaa menettää uskoani ihmisiin ja oikeastaan kaikkeen. Mut pakko sanoa, et nyt uppoo tää From Afar aika kympillä tähän muudiin. Itseasiassa, näen itseni jo vuoren huipulla nojaamassa miekkaan ja katselemassa alas laaksoon. Kyllä tämä tästä.

Musiikissa on niin saatanasti voimaa. On se ihmeellistä. Joka ihmiselle on se oma musansa ja siksi kaikkea musiikkia pitäisi arvostaa. Olkoon se sitten Lady Gaga joka saa jossakin ihmisessä liikutettua jotain, siis muulla tavalla kun et tänään tarvii viinaa ja p"##¤/. Jos musiikki herättää edes jonkin verran kovempia tunteita, niin hienoa!

Mut voi tätä elämän kurjuutta noin muuten. Kyllä asiat nyt nyppii niin kauhealla tavalla. Osittain syyttömätkin joutuvat kärsimään jo. Mutta ehkä tästä noustaan uuteen nousuun! On meinaan tämä levy, edelleen niin tiukkaa matskua, et oksat pois! Mut poistukoon näillä sanoilla tyhmyys maailmasta. Tosin sit ei jäis mitään jäljelle...