Niin sinä nimetön, elä valita, sää tykkäät vaan kun sut mainitaan ja minkäs teet et teet vaan hieman arveluttavia juttuja... Ei vaan armas toverini Laksahan on mainittu muistaakseni ainoastaan kerran ja silloinkin viikinki aiheisessa lyriikassa jossa olisi saattanut herkästi syntyä virheellisiä tulkintoja aiheen metaforien parissa... Mut sit asiaan!
Kävin taas kaupassa ja se oli yksi niistä helvetillisistä matkoista kauppaan. Tänään on ollut jotenkin muutenkin yksi huonoista "ihmispäivistä". En todellakaan ole mikään ihmisystävä. Sanotaanko vaikka näin, että en pidän suuresta osasta ihmisiä. Joitakin siedän ja äärimmäisen harvoista ihan pidän. Onneksi on edes jonkinlainen joukko jota siedän paremmin.
Ihmiset ovat vain suurimmalta osalta ihan hirveitä idiootteja. Tai tuo on karusti sanottu. Jotenkin vain tuo ajatusprosessi toiminnassa jää joko pahasti kesken tai menee sitten ihan yli. Tuo yli meneminen ei ole niin paha hyvässä seurassa oluttuopillisen ääressä. Mut noin arkielämässä se on vaan aika rasittavaa.
Mistä tämä angstini sitten ihmisrotua kohtaan johtuu? Paha sanoa. Mutta sitä tuntuu olevan ihan ehtymättömästi. Ehkä tässä on jo asettunut jotenkin sellaiseen fiilikseen, että tämä pieni pallomme jolla asustamme on nyt suistunut tielle joka johtaa ihmisten poistumiseen kuvioista. Tosin olen jotenkin oivaltanut sen, että kohtaamme loppumme omasta kädestä. Emme me oikeasti halua itseämme hävittää, mutta emme vain voi sille mitään. Tämä on ikäänkuin sellainen kuolema josta lukee lehdestä, et olipa toi tyhmä kun meni noin kuoleen. Death by stupidy...
Et silleen...
Kommentit